Karroch oli orpolapsi. Äiti kuoli jo synnytyksessä ja isä, Slomin viimeisen kuninkaan hevosenkengittäjä, tallottiin kuoliaaksi Karrochin ollessa viisivuotias. Karroch päätyi oppiin kuninkaan eläintarhaan, jossa se tutustui hovin muihin eläimiin: leijoniin, apinoihin, peuroihin ja harvinaisempiin, taruolennoiksi uskottuihin otuksiin. Kun Karroch oli seitsenvuotias, muuan seikkailija toi tarhaan ennennäkemättömän pedon. Kuninkaan eteen kahleissa viety otus puhui, mutta sen suu ei liikkunut. Se anoi vapautusta, mutta kuningas nauroi ja käski otuksen esiintymään mielikseen. Kun peto kieltäytyi, kuningas iski sitä valtikallaan ja passitti sen karjan joukkoon.



Karroch vei haavoittuneelle otukselle salaa ruokaa ja lääkkeitä, mutta sai ainoastaan hidastettua tilan huononemista. Peto puhui pojalle ilman sanoja. Ajan myötä ystävyys syveni, kunnes poika huomasi pystyvänsä itsekin puhumaan sanoitta. Hän tajusi voivansa puhua kaikille hovin eläimille. Pedon kuollessa poika raivostui. Hän yllytti eläimet kapinaan, avasi häkit ja päästi vangit vapaiksi. Kuningas pääsi kaaoksessa hengestään. Taistelun tuoksinassa uljas uroshirvi kumarsi pojalle, joka oli vapauttanut sen. Beastmaster hyppäsi selkään, ja kaksikko loikkasi muurin yli pakoon. Aikuisiän saavuttanut Karroch hallitsee yhä taidon keskustella villieläinten kanssa. Hänestä on tullut yhtä raaka kuin luonnosta itsestään.