Ei kuunaan ole Ruoppaajan poukamassa kirottu ketään samalla tavalla kuin Räjähdeteknikoita. Toisaalta Ruoppaajan poukamaa ei enää ole olemassakaan. Eikä Toterinia. Tai edes Ansastajan kylää. Itse asiassa, jos joku alkaisi tutkiskelemaan Räjähdeteknikoiden historiaa, huomaisi pian, että kokonaiset kaupungit tuppaavat häviämään kartalta Teknikoiden saapumisen jälkeen.



Kuten jokainen muukin Teknikoita koskeva katastrofi, Ruoppaajan poukaman kartalta poispyyhkiytyminen alkoi keksinnöllä. Saatuaan tehtävän keksiä turvallisen tavan räjäyttää kaupungin alla olevissa kaivoksissa käytetyt pommit pyrotekniikan ihmelapset Squee, Spleen ja Spoon kehittelivät hämmästyttävimmän keksintönsä ikinä: napin, jota painamalla etäällä olevassa räjähteessä syttyy sytytyslanka.



Kolmikko halusi yli-innokkaasti testata uusinta keksintöään. He täyttivät pienen työpajansa jokaisen nurkan tynnyri toisensa perään uusilla kaukoräjähteillään. He nappasivat yhden tynnyrin mukaansa ja veivät sen kaukana olevalle pellolle. Kolmikko piileskeli ojassa, ja Spleen painoi räjäytysnappia. Mutta mitään ei tapahtunut. Spleen oli ihmeissään, nousi pystyyn ja painoi nappia uudestaan ja uudestaan. Lopulta räjähdys repi reiän maahan. Riemuissaan Squee ja Spleen olivat juuri lähtemässä kotiin päin, kun massiivinen ääni- ja voima-aalto kaatoi heidät kumoon.



Hämmästyksissään ja korvat soiden he seisoivat myrkkypilven keskellä ja näkivät työpajansa paikalla savuavat rauniot. Puunpaloja ja kivenmurikoita putoili ammottavaan kraatteriin, joka hitaasti laajeni laajenemistaan. Koko Ruoppaajan poukama tärisi ja alkoi hiljalleen valua kaivoksiin asukkaiden paetessa paniikissa.



Kolmikko istui vajoavan kotinsa äärellä ja virnuili ja kikatti. He olivat niin innoissaan tulevista mahdollisuuksista, etteivät olleenkaan ajatelleet edellisten naapureidensa halveksuntaa. He miettivät vain yhtä asiaa: kuinka pamauksesta saisi vielä mahtavamman?