Pahansuopa Viper oli vain tyytyväinen, kun sadistinen velho pyydysti hänet lemmikseen. Velhon ansiosta hän pääsi pois Alamailta, missä hänen lajinsa oli elänyt miljoonia vuosia sen jälkeen, kun maankuoren valuminen sulki Alakäärmeet hohtaviin luolastoihin. Viper teeskenteli jonkin aikaa alentuvaista vankia ja toivoi oppivansa kaiken mahdollisen velhon harjoittamasta mustasta magiasta. Mutta pian Viper ymmärsi, että harva velhon taika oli yhtä tappava kuin hänen omat ikiaikaiset myrkkynsä. Hän syövytti häkkinsä kalterit hapollaan, luikerteli vapauteen, sylkäisi myrkkyä velhon silmiin ja nousi ilmoille kertomaan maailmalle sen uudesta hallitsijasta.